Värähtely

Värähtelevä kappale aiheuttaa vieressään olevaan kappaleeseen samanlaista värähtelyä. Värähtely etenee aaltona eteenpäin ympäristöön. Aalto etenee aineessa, vaikka aine pysyykin paikallaan. Tyypillinen havainnollistava esimerkki on ongenkoho, joka keinuu veden aalloilla ilman etenemisliikettä. Aalto kuljettaa energiaa, mutta ei ainetta.

Poikittainen aaltoliike

Vedessä etenevä aalto on esimerkki poikittaisesta aaltoliikkeestä. Aalto värähtelee kohtisuorassa etenemissuuntaansa nähden. Aallonkorkeus mitataan aallon pohjasta aallon huippuun ja sitä kutsutaan amplitudiksi. Aallonpituus mitataan aallon huipusta seuraavan huippuun eli sillä kuvataan aallon harjojen välistä etäisyyttä.

Pitkittäinen aaltoliike

Ilmassa etenevä ääniaalto on pitkittäistä aaltoliikettä. Aalto värähtelee samassa suunnassa etenemissuuntaansa nähden. Aallonpituus mitataan pitkittäisessä aaltoliikkeessä tihentymästä seuraavan tihentymään.

Taajuus

Taajuudella tarkoitetaan aaltojen määrää aikayksikössä. Taajuuden yksikkö on hertsi (Hz), joka kuvaa, kuinka monta värähdystä sekunnissa tapahtuu. Radiotaajuus 94,8 MHz tarkoittaa äänen etenevän 94 800 000 aaltoa sekunnissa. Yksittäisen värähdyksen kestoa kutsutaan värähdysajaksi. Edellisen esimerkin aallolle voidaan laskea värähdysaika jakamalla sekunti aaltojen kappalemäärällä.

Viimeksi muutettu: maanantai 9. huhtikuu 2018, 14.30