Radiometrinen pinnankorkeuden mittaus perustuu radioaktiiviseen säteilyyn. Sitä käytetään silloin, kun anturi ei saa koskettaa mitattavaa ainetta esim. elintarviketeollisuudessa ja kun mitattava aine on esim. tahmeaa, tulenarkaa, myrkyllistä tai räjähdysherkkää. Kun käytetään radiometrista mittausta, laitteessa on säteilyvaara -merkki. Lisäksi säteilylähteen suojukseen on kiinnitetty kilpi.

Säteilyvaara  Säteilylähteen suojuksen kilpi

Mittaus perustuu säteilyn absorboitumiseen. Säteilylähteenä käytetään gammasäteilyä, joka on radioaktiivista säteilyä, joten turvallisuusseikat on huomioitava. Säteilylähteet on suojattava niin, että ne päästävät säteilyä vain tiettyyn suuntaan. Säteilylähteen valinta riippuu mittaussovelluksesta, mutta tavallisesti se on joko Co-60- tai Cs-137 -isotooppi.

TOIMINTAPERIAATE

Jatkuvatoiminen mittaus

Jatkuvassa pinnankorkeuden mittauksessa voidaan käyttää pistemäistä säteilylähdettä (1), joka lähettää säteet sauvamaiselle ilmaisimelle (2). Säiliön täyttöneste absorboi osan säteistä ja ilmaisimelle perille tulleista säteistä elektroniikkaosa (4) osaa laskea pinnankorkeuden.

Radioaktiivinen

Pintakytkin ylä- ja alarajahälytyksiin

Pintakytkimissä säteilylähde ja ilmaisin asennetaan säiliön vastakkaisillle puolille. Kun pinta nousee säteilylähteen ja ilmaisimen väliin, säteily absorboituu ja tapahtuu kytkintoiminta => hälytys.

Esimerkkinä varastosiilon tukosvahti.

Radioaktiivnen pintakytkin

Oikealla on säteilylähde ja vasemmalla ilmaisin. Kun näiden välissä on riittävästi materiaalia, säteily ei saavu ilmaisimelle ja valvomoon menee hälytystieto.

Viimeksi muutettu: maanantai 12. marraskuu 2018, 12.46